Aurinkoa

Voi miten teki hyvää eilinen auringonpaiste pitkästä aikaa. Se melkein sokaisi mutta kyllä se antaa jo lämpöäkin. Niinkuin ystävä asian ilmaisi, se on "mielialapilleri". Näinhän se juuri on.

Mulla kevät näkyy kotona niin, että sisustukseen kaipaisin lisää väriä ja raikkautta. Kynttilät piilottelin jo kaappeihin ja muutkin turhat koriste-esineet. Jos vaihdan värimaailmaa kesäksi, en halua muuta tavaraa enää sekoittamaan raikkaita värejä. Ajattelinkin alkaa metsästämään kankaita joista voisin ommella kappaverhot keittiöön ja ehkä olohuoneeseenkin.
Vielä yksi matto valmistui eilen jotta saan viikonloppuna purkaa toiset kangaspuut pois. Harmittaa, mutta kun ei ole tilaa niin ei voi mitään. Matto on 2,5 m pitkä ja valmistui pienistä (trikoo)pätkistä joita oli jäänyt edellisistä matoista. Lisäksi siinä on revittyjä kuteita. Voisin jättää sen itselleni keittiöön kevään ja kesän ajaksi, kun siinä on aika pirteä tunnelma. Kuva ei ole kovin hyvä ja päät on viimeistelemättä. Hilma se siellä taas retuuttaa tiikeriä suussaan :)

Hilman turkki on pidetty lyhyenä tähän asti, mutta nyt se pääsi kasvamaan sen verran että se takkuuntui ihan toivottomaksi. Onneksi kasvattaja on niin ihana, että tarjoutui auttamaan turkin laitossa. Siinä meni monta tuntia ja vielä seuraavanakin päivänä useampi tunti. Perjantaina teen saman homman uudestaan kotona, toivottavasti onnistun. Sain kuitenkin lupauksen että seuraava kerta on helpompi. 

Eikös ole kurjan näköinen koiruus märkänä?

Seuraavana päivänä oli tilanne jo parempi. Nyt kun turkki ei ole lyhyt eikä pitkä, Hilma näyttää ihan samalta kuin pentuaikana kun turkki oli vasta kasvamassa.

Tänään on illalla saman rotuisten kavereiden yhteinen koirakoulu tai sen tapainen. Tämän hetkisten tietojen mukaan 18 koirakkoa on tulossa, vähän meitä jännittää mutta tiedän jo etukäteen että siellä tulee olemaan hauskaa! :)

Kudottuja pyyhkeitä ja matto

Helmikuu on jo lopuillaan, tämä talvi on ollut harvinaisen lämmin. Nytkin on vain 2 astetta pakkasta pihalla.

Olen odotellut aurinkoa kovasti, mutta eipä ole näkynyt. Kohta alkais kirkasvalohoito olla tarpeen..

Lintujen ruokintaahan ei saa lopettaa ennen kuin ne alkavat löytää paremmin sapuskaa itse, joten aloitin ruokinnan vasta tammikuussa.. ovelaa pihistelyä. Sinitiaiset ja talitintit ruokailevat meillä, mutta myös närhi saa mahansa täyteen. Tyyppi on aika hauskan näköinen kulmakarvoineen :)

Tein kolmena päivänä mosaiikkijuttuja, mutta osa on vielä saumaamatta joten tässä pari uusinta työtä ja pieni huopasydän.

Punainen palttinamatto on nopea "välityö" leveillä puilla kudottuna. Taas sellainen matto jolle ei ole paikkaa ja josta en oikeastaan edes tykkää. Mutta nyt tiedän että vanhat kangaspuut ovat ehjät ja voin myydä ne eteenpäin huoletta. 

Käytin pois 7-veljestä lankoja ja virkkasin niistä salomoninsolmuilla huivin. 

Vihdoin ja viimein kaikki kutomani pellavapyyhkeet ovat ommeltuja ja valmiita. Niitä on aika paljon mutten vielä tiedä missä voisin niitä myydä. 
 

Viikon päästä olen tähän aikaan aloittanut koulun. En anna itselleni lupaa miettiä koko asiaa etten ala jännittämään. Eniten ehkä jännitän aina sitä millaisia tyyppejä siellä on mutta odotan kyllä innolla sitäkin että saa uusia ihmisiä osaksi omaa elämää. 

Onko täällä kevätväsymystä potevia lukijoita? Kertokaahan  mitä käytätte lääkkeeksi.. Me lähdetään koiran kanssa kohta ulkoilemaan ja haetaan ystävä mukaan oman koiransa kanssa. Eiköhän sillä käynnisty tämä viikko.

Tilasomistuskoulutukseen!

Nyt loppuukin joutenolo ja vapaan taiteilijan elämä, sain nimittäin Taito-Aivialta kirjeen "sinut on hyväksytty tilasomistuskoulutukseen.." Kyseessä on täydennys/jatkokoulutusta artesaanitutkintoon. Koulu on kokoaikaista ja kestää tasan vuoden, maaliskuulta helmikuun loppuun. Vielä en osaa muuta kertoa. Alla olevissa kuvissa on ennakkotehtäväni joka piti viedä haastatteluun mukana. Työ piti olla max A4 kokoinen, kolmiulotteinen ja pienoismalli eli mittasuhteet oikeat. Tekniikka oli vapaa. Mukana oli Maila Pylkkösen runo  josta pieni ote kuuluu: "Maa keinuu, karhu kuorsaa kurnahtelee, se on Lumikin metsä." Vihreä erillinen läntti "lumella" on kurkistus karhun pesään, siellä nukkuu kivikarhu.
Se siitä, jatkossa kuulette lisää mitä oikeastaan opiskelen koska en vielä itsekään sitä tiedä.

Pientä näpertelyä.. teen aina kaikkia juttuja jotka sitten yleensä jäävät kaappiin. Pakonomainen askarteluinto kun iskee niin voi tehdä jotain turhaakin. Mustat ruusut on nappikorvikset askartelumassasta.

Maalasin makuuhuoneen seinään oksan. Katselin sisustustarroja mutta isommat ovat niin kalliita että päätin kokeilla itse. Lehdet puuttuvat mutta ehkä jätän tuon noin. Ajatuksena oli maalata hopeisia lehtiä sinne tänne, mutta saas nyt nähdä, tuskinpa enää lisään mitään.. Ken tietää..?

Vinkkinä vanhojen räsymattojen omistajalle, pura kudetta pois vaikka 10 cm matkalta ja tee uudet solmut ja hapsut. Tuohon vanhaan ostettuun mattoon meinasin virkata pitsipäädyt kunhan ehdin ja löydän sopivan langan. Kuvissa siis rispaantuneet hapsut ja purettua kudetta. Tehtävä lukijalle: Löydä kuvista koiran nenä :)

Siinäpä se nenä koko komeudessaan.

Mukavat viikonloput kaikille maalaiskomedian tunnelmissa. Sitä onkin tällä viikolla riittänyt hauskojen yövieraiden kanssa.