Ompelukone laulaa

Kesä meni ja syksy tuli, ulkona on kaunista ja melko lämmintäkin vielä.

Minulle on iskenyt mahdoton ompeluvimma. Innostuin taas kesällä enemmän ompelusta, kun olin työharjoittelussa Petäjäveden tekstilissä. Vaikka painotus oli asiakaspalvelussa ja myyntityössä, ehdin vähän päästä käsiksi ompeluhommiinkin, sieltä sain taas uutta oppia ja intoa kankaiden maailmaan.

Tämä laukku on ommeltu fiiliksen mukaan pellavaisesta mankeliliinakankaasta, siitä tuli mun lemppari.

Kokeilin yksinkertaista applikointia pussukkaan. Silitin mekkokankaan taakse tukikankaan, leikkasin irti ja ompelin napinläpisiksakilla kiinni sen lilaan kankaaseen. Pitsivetoketju on Kretliinistä Laukaasta. Pussukan vakosamettipuuvilla on Eurokankaasta.

Tähän "susie-pussukkaan" löysin video-ohjeen TÄÄLTÄ
Suosittelen tutustumaan, ohje oli selkeä ja tuloksena kiva, erilainen pussukka.

Tässä työvaihekuvia, nämä kuvat kääntyivät ylösalaisin enkä saa niitä tänne oikein, mutta ehkei se haittaa.

Hyvää syksyä kaikille!

Heidi

Hilma tähystää

Oho, taas laukku!

Voi hyvänen aika, mikä muhun on tullut, kun olen niin intona ompeluun??? No tein ihan omasta päästä tällaisen isomman kassin asuntovaunun tyynynpäällisten jämistä. Mallia otin ensimmäisestä huovuttamastani laukusta. Meinasin siihen tehdä jotain vekkiä, mutta mikään tyyli ei oikein iskenyt, joten nyt se roikkuu tuossa ihan "sellaisenaan".

Tässä tarvikkeet eli vuori, päällikangas ja kahvat.

Tästä otin mallia

Pitsi on nuppineuloilla kiinni, mietin että sopisiko se tuohon??? Mielipiteitä?

Jokin tässä laukussa ei natsaa, ehkä se ei vaan ole omaan makuuni sopiva. Ideoita tuunaukseen?

Tiedättekö mitä? Olen lupautunut ystäväni kanssa mahdottomaan: Pidämme Uuraisten kirjastossa marraskuussa sadan kirjan näyttelyn! Eli oma osuuteni on viisikymmentä sidottua kirjaa!! Ajattelin, että kymmenen niistä voisi olla tuunattuja, vanhoja kirjoja. No joka tapauksessa urakka on hirmuinen, huhheijaa. Tässä kuvaa alkutilanteesta, nollasta lähdetään. Tämän verran olen jo taitellut sivuja..

Tänään ostin asuntovaunuun puukuvioista kontaktimuovia, kitattiin pöytien pintoja ja yritetään jatkaa tuunailuja, reissut odottaa :) Hyvät vapaat kaikille.

Toinen laukku ja tyynyt asuntovaunuun

Kun kävin ostamassa koristenapit edelliseen laukkuun, mukaan tarttui kiva kangas samaisesta liikkeestä. Ja mitäpäs muuta olisin ommellut, kuin kassin. Nyt kun sen opin, teen varmaan sata samanlaista, ostin nimittäin jo kolmanteenkin kassiin kankaan..

Vuorin ompelin keltaisesta lakanasta

Tähän en laittanut koristenappeja, enkä tehnyt kuin yhden olkahihnan.

Siinä se roikkuu

Ja siinäkin se roikkuu

Seuraavaan projektiin tarvitsin taas apua, onneksi jälleen yksi ystävistäni riensi apuun. Lähdemme miehen kanssa viikoksi reissuun asuntovaunulla ensi viikolla, eikä meillä ollut vieläkään päällystettyjä istuintyynyjä, vain pelkät superlonit.

Vanhat tekstiilithän lensivät heti pihalle, kun asuntovaunu siirtyi meidän omistukseen.

Muistatteko nämä? Yök.

Ystävä opetti ompelemaan ensin kiinteät suojapussit. En ollut ennen ommellut edes sellaisia kulmia, mitä esim. kauppakassin pohjaan ommellaan. Pussit ompelin vanhoista lakanoista.

Kukahan se taas kipusi nukkumaan korkealle?!

Koska tajusin selkeistä ohjeista seuraavat vaiheet, päätin suoriutua ihan itse varsinaisten päällisten ompelusta.
Ensin oli tarkoitus ommella hienot tyynyt, joissa sivut tulisivat erillisistä suikaleista, mutta mitäpä suotta kikkailemaan, kun kyse on kuitenkin "vain" asuntovaunun tyynyistä ja ompelutaitoni rajalliset. Vetoketjun ompelun opin artesaaniopintojen ompelukurssilla, joten mikäpäs oli ommellessa. Loppujen lopuksi tyynyt eivät olleet vaikeat tehdä, tosin loppuvaiheessa saumuri sekosi, enkä saanut sitä enää toimimaan. Kankaan tilasin Kankaita.com -verkkokaupasta, kangas on tosi hyvälaatuisen oloista ja helppo leikata sekä ommella.

Yhden tyynyn ommeltuani tarkistin sopivuuden, voi mikä riemu kun tyyny mahtui pussiin! Loput kolme ompelinkin sarjassa ja koin suurta onnistumisen iloa kun lopputulos oli ihan ok. Minulle kelpaa, toiselle en kuitenkaan lähtisi tekemään. Olihan se kiva kun mieskin sanoi, että niistä tuli tosi hienot. Toisen istuintyynyn päällinen oli vähän liian nafti, ompeleet repeilivät ja niitä piti korjata, sitten ne repeilivät uudelleen ja.. vähän irvistää edelleen. Pitäähän kaikissa käsintehdyissä tuotteissa olla se jokin virhe, näin on joku joskus minulle kertonut.

Tykkään tuosta vaunusta, kun siinä on vaalea sisustus. Yleensä niissä on tummat kaapistot. Asuntovaunu on vanha ja kulunut, mutta pikkuhiljaa tuunaillaan sitä. Seuraavaksi kitataan rikkinäiset pöytälevyt ja laminoidaan, maalaillaan reunat tai jotain.

Kiitos kaikille ompeluopettajilleni, nyt olen jo saanut pelkoni ja inhoni ompelua kohtaan hieman väistymään. Korvaukseksi olen saanut opettaa heille esim. mosaiikkia ja betonitöitä. Suosittelen muillekin siedätyshoitoa inhokkipuuhien suhteen.

Ompelin laukun!

Minä osasin ommella! Ystäväni auttoi minut alkuun, toisin sanoen leikkasi kaavat, kankaat ja ohjeisti miten luen kirjan ohjetta ja kuvia. Ja lopun tein itse, kiitos opettajalle! Kankaan olen ostanut ehkä 15 vuotta sitten, mutta on odotellut parempia aikoja (ompeluintoa) muiden kankaiden kanssa. Vuori on violettia lakanakangasta.

Olisin halunnut päällystetyt napit, mutta se ei ollutkaan ihan simppeli juttu, joten ostin napit Petäjäveden Tekstiilistä, sieltä löytyy kaikille kaikkea.

 Ohje on tästä kirjasta: 

 Yritän nyt opetella ompelemaan, koska onhan se huomattavasti hyödyllisempi taito kuin vaikkapa betonikakkujen leipominen. Ensi viikolla on saatava valmiiksi asuntovaunuun istuintyynyt ja selkänojat, koska torstaina startataan kohti pohjoista. Jospa selviäisin niistä, toinen ystäväni auttoi "aluspussien" ompelussa, nyt sitten "enää" ne oikeat päälliset. Lupasin selvitä niistä ihan itse, kerron sitten miten kävi.

Revittiin kuteita tässä joku päivä helteillä, ystäväni ompeli minulle yhdestä lakanasta kivan retrokassin. Näitähän ei ole koskaan liikaa, eikös olekin hauska?

Voitte uskoa, kuka oli mukana kudehommassa...

Lopuksi vielä pari kuvaa ihanista suomenpystykorvan pennuista, ovat jo luovutusikäisiä. Kävin eilen ihastelemassa näitä veijareita tuolla lähistöllä.

Kapu ja Sessi

Ostin amppelimansikan, nyt odotellaan satoa :)