Näytetään tekstit, joissa on tunniste paperinaru. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste paperinaru. Näytä kaikki tekstit

tiistai 1. huhtikuuta 2014

Paperinarupalloja

Sain ystävältä hauskan kortin, moni meistä käsityöhulluista allekirjoittaa tämän lauseen.
Tänä keväänä olen pyöritellyt paperinarupalloja enemmänkin. Tässä vähän kuvia näistä. Hyvä ohje löytyy mm. täältä.



Syksyllä näihin laitetaan valot sisälle

paperinarupallot
Isompia palloja ilmapallojen päälle
Nämä pallot ovat menossa Neulotuksen Ilonalle, paperinaru liikkeestä
Isä opetti minulle lapsena kanavatöitä. Hän oli oppinut omalta tädiltään tuollaiset käsityöt. Nyt kaivoin esille vanhan, keskenjääneen työni, johon en ole ainakaan kymmeneen vuoteen koskenutkaan. En silloin muistanut tekniikkaa, enkä edelleenkään oikein osaa, mutta kyllä se tuosta valmistuu jollain konstin.
Isän muistolle. <3

kirjonta
Kuva kiepsahti väärinpäin

 Kukkuu, minä köllin täällä kun ulkona sataa lunta, pöh.

keskiviikko 5. maaliskuuta 2014

Huopalapasetkin voi pilata

Tilasomistuskoulutus on nyt käyty ja toisenlainen arki alkaa. Kaikki on vielä epävarmaa, mutta kummasti kalenteri on täynnä koko maaliskuun. Laitan tänne nyt joitain koneelle roikkumaan jääneitä kuvia. Nyt toivon ehtiväni taas paremmin tänne blogimaailmaan muutenkin.

Tämä oli se viimeisin ylläri huovutettujen lapasten kanssa, joka ei ihan menny putkeen. Tarkoitus oli tehdä lahjaksi tällaiset lapaset avioparille ja lisäksi yhteinen lapanen. No kaikki meni hyvin, kunnes laitoin lapaset koneeseen tarranauhalla varustetun pyyhkeen kanssa. Ehkä olisi pitänyt tajuta mitä tapahtuu. Lapaset oli kiinni tarrassa ja tietenkään ne kohdat eivät huopuneet. Huokaus. No sitten meinasin muokata niitä käsin huovuttamalla, mikä olikin parempi idea kuin se minkä laiskuuttani toteutin: laitoin ne uudestaan koneeseen. Nyt lapaset odottelevat ensi talvea ja jotain teinipariskuntaa, jolle lapaset mahtuvat. Lankana oli sama Dropsin Nepal kuin aiemminkin.

huovutettavat lapaset
Neulominen meni ihan jees..
.. mutta konepesu ei.
Viimeiseen kouluprojektiin liittyi rempattavan tilan nimikyltti, jonka naputtelin vasaralla vanerille ja vetelin paperinarua, jotka kestävyyden takaamiseksi vielä töpöttelin liima-vesiseoksella. Katselkaapa miten ihanasti tämä 70-lukulainen tekniikka on saanut uusia muotoja, esimerkiksi googlaamalla "yarn and nail art" tai muita vastaavia. Ihania juttuja, joista ehdottomasti haluan kehitellä jotain kotiinkin, joskus.

Tällaiset peltikaapit ostin jo syksyllä kierrätyskeskuksesta ja maalasinkin ne. Tarkoitus oli kertoa täällä paremminkin eteisen remontista, mutta se ei ole vieläkään valmis, odotan seuraavaa inspiraatiota. Siksi kaapeista ei ole parempaa kuvaa nyt valmiina. On inhottavaa jättää joku projekti kesken, mutta nyt ei ole paljosta kiinni. Tarvitsen vain hieman miettimisaikaa esim. verhon ja avainkaapin sekä hyllyjen suhteen.


Kaapit valmiina, toimii!
Maalasin huolellisen hiomisen jälkeen kaapit Helmi-kalustemaalilla, tapetin ostin kauan sitten ja nupit virkkasin styroksipallojen päälle. Väri on luonnonvalossa enemmän sireenin värinen, lilaan taittuva.

Lopuksi fiiliskuvat ja Hilma-mussukan naamataulua, nauttikaahan kevään odottelusta, se on jo niin nurkilla tulossa.
Jyväsjärvellä

 

"Kuka vei turkkini? No heitä mulle ees tota palloa!"





keskiviikko 11. joulukuuta 2013

Paperinarupallot

Nyt tuntuu olevan kovin suosiossa ainakin meidän suunnalla paperinarusta tehdyt pallot. Kokeilin koulussa tehdä pari ja sehän oli kivaa. Mulla oli ikivanhaa (kuitenkin euroaikaan ostettua) paperinauhaa, ilmapalloja, liimaa ja kelmua. Kyselin vähän muilta neuvoja jotta uskalsin aloittaa. Ensin puhalsin pallot jotka kelmutin että tuli suht pyöreitä.Sitten sekoitin ohuehkon liima-vesiseoksen johon upotin paperinauhaa ja aloin kieputtaa pallon päälle ja annoin kuivua. Siinä se, sitten puhkaisin pallon ja vedin muovit pois. Helppoa ja hauskaa! Mulla on jemmassa paljon vesi-ilmapalloja joita seuraavaksi tehtailen kunhan ehdin. Niihin löytyy kotoa valko-hopeista paperinarua. Niin ja ihana koulukaveri oli käynyt ostamassa mulle pumpun kun ei noita minipalloja saa puhallettua. Voi että miten ihania ihmisiä onkaan olemassa!
Kuvasarja palloilusta:

Märkää paperia kieputetaan pallon päälle
Kun pallot on kuivia, ne voi puhkaista...
... ja vetää muovit pois
Valmiit pallot
 Vielä valoa pimeyteen:
Pennit talteen ja kahvia pohjalle
Olin heittämässä lasivuokaa pois mutta jäädytin siinä vettä. Sopisi vaikka haudalle, näihin jääkoristeisiin voi laittaa vaikka mitä ihanaa sisälle jos haluaa.
 Valoisaa mieltä teille.

H


 

sunnuntai 16. syyskuuta 2012

Iittalan ihanat


Olen ollut astioiden ostolakossa jo vuosia. Välillä pärjännyt paremmin ja sitten taas.. reps.
Muistaako joku Iittalan Uuma-lasit? Ystäväni M.R ainakin, koska toi minulle lahjaksikin sellaisen kun olin nuori vaimo vasta. Maksoi silloin 50 mk joten en raaskinut ostaa itse kuin kaksi. Sitten yksi hajosi ja valmistus loppui. Nyt varjelen kahta aarrettani niin etten ikinä käytä niitä. Onkohan viisasta?!

Nyt kauppoihin on tullut Iittalan uutuusmalli Sarjaton, jonka muista astioista en välitä, mutta ne lasit...
Niissä on jotain samaa kuin Uumassa muttei kuitenkaan.. Ostin kaksi kirkasta, tummissa on kuulema jotain toimitushäiriötä tms. Hyvä niin, koska en olisi osannut päättää ostanko kirkkaat vai tummat.

 Minulla ei kestä mitkään "paremmat" astiat kuin hetken. Iittalan Aino-lasit (häälahja) hajosivat hyvin äkkiä, ihanan Kartio-kannun sai rikki ystävämme sen ollessa melko uusi, sitten se Uuma-lasi jne. Siksi en niitä juurikaan osta tai edes käytä, katselen vain. Paitsi jos joku oikein erityinen ihminen tulee kylään. Tai ehkei silloinkaan... ettehän rakkaat ystävät pety jos tajoan teille mehua tai viiniä Ikean laseista, olette silti tärkeitä. Kuvassa vasemmalla Sarjaton, oikealla Uuma.

Tässä on lopputulos kirpparilöydön tuunauksen jälkeen, laitoinkin aiemmin kuvaa lampusta. Intoa riitti yöllä kahteen kun piti saada samantien valmiiksi.. olin ostanut kouluaikana valko-hopea paperinarua, jota nyt käytin tähän.

Tulitikkuleikkiä
  

Valoa syksyyn
Nämä linnut eivät matkusta muiden muuttolintujen mukana. 86-vuotias ihana Antti on valmistanut nämä meille.
 
 

Tänään totesin, että olen erehtynyt, pari sisustusratkaisua kaduttaa. Suurin on se, että miksi ostin mustan Hemnes-lipaston Ikeasta kun se ei näytäkään meillä hyvältä?? Olisi pitänyt ottaa se valkoinen.. Muutama muukin pikkujuttu harmittaa, mutta remontti on valmis ihan pian ja se on pääasia. Ehkä silmä tottuu, tai sitten.. noh. Kaikesta huolimatta, viikonloppuna tulevat ensimmäiset vieraat "uuteen" kotiin ja se on ihanaa. Tervetuloa rakkaat J ja T!!

Hyvää alkavaa viikkoa kaikille, toivotaan lisää aurinkoisia päiviä kuten tänään oli.