tiistai 11. joulukuuta 2012

Kirjeitä

Tänään ei ole kuvia lisättäväksi, paitsi pari kirjettä jotka haluan tänne liittää. Olen kirjoittanut ne ystävälleni lapsena joka on säästänyt ne. Harmi ettei itselläni ole mitään kirjeitä tallessa vaikka kirjekavereita olikin todella paljon lapsuusvuosien aikana.



Muihin asioihin.. Nyt on työn alla mattoloimen saaminen puihin kudontakuntoon, vaikka into kutomiseen lopahtikin taas vähäksi aikaa ainakin. Intoa odotellessa löysin kaapista Novitan puro-lankaa ja neuloin hatun jonka heitin pesukoneeseen. Muuten tuli ihan ok, mutta vähän pieni korkeussuunnassa. Kaksi muutakin kokeilua on vielä työn alla, vaihdoin langan huopaseen välillä. Olen kerran huovuttanut koneessa lapaset huopasesta ja hyvin onnistui, siihen taisi olla ihan ohjekin. Aion yrittää hatun tekoa purosta niin kauan että onnistun, kunhan pääsen sitä ostamaan lisää. Jos jollakulla on kokemuksia tästä, kertokaahan. Kuvia tulee sitten kun saan jotain onnistumaan. 

Ykkössijalla on kuitenkin työkuvioiden miettiminen. Cv:n ja portfolion päivitys olisi tehtävä mahdollisimman pian. Ja jos hyvin käy, saatan löytää itseni vielä koulun penkiltäkin keväällä. Jos en niin töihin ainakin lähden, vaikka sitten työkkärin järjestämään "harjoitteluun". Vaikka olenkin menossa maailmalla jonkin verran, olen silti tullut niin mökkihöperöksi, että olen innostunut kirveen heiluttamisesta (polttopuita) ja pölyjen pyyhkimisestä. Eilen pesin jopa lattiat (tosin johtui siitä että kaadoin kahvit lattialle ja illalla vielä vesilasin..). Jotka minut tuntevat, tietävät ettei se ole normaalia (siivoaminen, ei tunarointi). 

Näin tärkeitä asioita tänään, blogin ulkopuolella voi miettiä sitten vakavampia asioita. Iloista päivää kaikille, huomenna on varmaankin taas paljon häitä tiedossa (121212).

torstai 29. marraskuuta 2012

Mattoja ja maisemia


Nyt onkin kerääntynyt koneelle paljon kuvia, loppukuun kuulumiset tulee nyt kerralla. Tällä viikolla olin harjoittelemassa tapetointia ja menin taas askeleen eteenpäin uuden oppimisessa.




Vihreä-ruskea-valkoinen matto on ollut kaapissa kaksi vuotta. Se oli ensimmäisen kudontakurssin loimen loppu, kokeilin siihen sidoksia omasta päästäni täysin vasta-alkajana. En oikein vieläkään tiedä mitä mieltä siitä edes olen, mutta kaappiin se menee takaisin..




 Huomaatte varmaan että kaikki matot on testattu koiran toimesta. Höhlä :)
Seuraavat matot ovat ihan uusia tämän syksyn satoa.


kudottu matto


ontelokude


kudottu matto

 Pikkuinen matto johon kokeilin vhs-nauhaa. Hiiri sai tämän maton.




kudottu matto


Tämä matto matkaa mukanani huomenna Helsinkiin. Se saa hyvän kodin ja sopii sisustukseen.




  Viimeiset syksyiset kuvat ennen lumen tuloa






Muistakaahan heijastimet! Myös kaupungissa vaikka katuvalot olisikin, ei autoilija silti huomaa mustiin pukeutunutta jalankulkijaa.




Olin 18.11 Tampereella Silkkivillan (Äänekoskella) järjestämällä bussimatkalla kiertämässä Kädentaitomessut. Viidessä tunnissa ehdittiin juuri sopivasti kiertää molemmat hallit ja nähdä hieno muotinäytöskin. Kuvassa Jukka Rintalan asuja. Myös taustaelementit on Rintalan käsin maalaamat. Kauniit värit ja herkät kuviot.




Messuilta tarttui mukaan monenlaista, mm. Riimingan pussukka ja laukku sekä Korumetsän koru, jota tuijotin hypnoottisena jo keväällä toisilla messuilla. Lisäksi ostin paperinarua, kirjoja, mattosukkuloita ja muuta pientä. Tunnustan että tuhlasin, ehkä on parempi jättää messuilut hetkeksi. Keväällä sitten seuraavan kerran Jyväskylään.






Matkalla voitin linja-autossa röyhelölankakerän. Messuilta ostin sitten puikot jotta pääsin heti kokeilemaan. Vieressäni istuva rouva teki sattumalta samantapaista huivia ja näin ollen osasi opettaa minuakin. Purin kokeilun ja jätin langan odottamaan parempaa hetkeä. En ole koskaan pitänyt noista röyhelöhuiveista enkä edelleenkään pidä, mutta olipa hauskaa neuloa sitä. Tein huivin eilen päivässä. Mistähän huivi löytää paikkansa, ei ole ihan omaa tyyliäni..?!




Ai niin, olipa meillä mukava Coton de tulear-aiheinen tapaaminenkin eräänä lauantaina. Osallistujia oli 15 koiraa + ihmiset. Kierrettiin kauniissa harjumaisemissa lenkki ja osa jäi paistamaan lopuksi makkaraa. Mukavaa oli ja säästyttiin sateeltakin, vaikka sinä päivänä satoikin ihan lähettyvillä.






Lopuksi muutama kuva lapsuuden maisemista, jotkut teistä tuntevatkin paikat. Vuosien tauon jälkeen palasin "juurilleni" ja täytyy sanoa että iski haikea olo, mutta se lienee tavallinen tunne tällaisissa paikoissa.








 Ensi kesän uimakelejä odotellessa, mukavaa talvea kaikille. 
P.S. Edellinenkin talviturkki jäi heittämättä.


keskiviikko 21. marraskuuta 2012

Hand made


Laitan nyt tänne vihdoin kuvat, jotka ovatkin olleet Facebookissa esillä jo kauan. Tässä satunnaisessa järjestyksessä joitain oppimiani tekniikoita ja niiden toteutuksia. En selittele kummemmin, kysykää jos joku mietityttää. :)

        Lasinsulatus



        Kuvansiirto 


        Huovutus


  

        Kudonta



juutti pellava matto

         
        Mosaiikki

mosaiikkipallo



         Muuta

 
Kuvassa näkyvän liinan on painanut käsin Heidi Sinervä

sunnuntai 11. marraskuuta 2012

Ensi lumi






Lumi tuli lokakuun lopulla yhtenä yönä ja pari viikkoa saatiin siitä nauttia. Viime yönä se suli pois ja nyt sataa räntää. Yök. Onneksi on niin paljon sisähommia että ei niin harmita. Olen ollutkin ihmeen ahkera viime viikkoina jatkuvasta väsymyksestä huolimatta. En ole vielä saanut mitään kuitenkaan valmiiksi, että ei tässä ole mitään näytettävää vieläkään. Seitsemän mattoa olen kuitenkin saanut jo puista pois, eli nyt enää viimeistelyhommat vievät aikaa. 

Alkuun taas Hilman riemua lumen ja talven tultua. Olen muuten pahoillani jos kuvat on jotenkin vinksahtaneet. Edellisessä kirjoituksessa tämä ohjelma heitti ne mihin sattuu vaikka yritin keskelle tähdätä ja jotenkin muka symmetrisesti....


 

Annan nyt kuitenkin ihan pienen välähdyksen keskeneräisistä projekteistani. Hilmahan on aina apuna mitä tahansa teenkin, tässäkin varmaan pitää reunaa paikallaan että sitä on helpompi päätellä.


 

Retro räsymatto on tehty sillä idealla, että ei ole yhtään minun tyylinen mutta katsotaan mistä löytää aikanaan kodin. En voi muutenkaan tehdä kaikkia mattoja itselleni, lattia- ja säilytystila loppuu.



Olen saanut nauttia puuhellan lämmössä keitetystä kahvista nyt joka aamu, eipä voi aamut juurikaan paremmin alkaa. Meillä oli puuhella aikoinaan entisessä talossa ja nyt lähes 13 vuoden jälkeen saatiin taas hella, jossa on leivinuuni samassa. Sitä on kylläkin vasta lämmitelty, ei tehty ruokaa. Uskon että pian kokeillaan.



 Välillä innostun leipomaankin, nämä suolaiset herkut meni muistotilaisuuteen viime lauantaina.





 Lopuksi vielä arvoitus: miksi olen kerännyt pajua ja pätkinyt sitä kuivumaan? Jospa se joskus selviäisi.. myös itselleni :)

maanantai 22. lokakuuta 2012

Hilma ja Rico


 Kiireinen on ollut lokakuu tähän asti ja tahti kiihtyy. Tänään paistaa aurinko pitkän harmaan ja sateisen jakson jälkeen. Pakkanen voittaa sadekelit mennen tullen vaikka lämmöstä nautinkin kaikkein eniten.

Koska mulla ei ole kotona vyyhdinpuita jotka kieltämättä olisi ihan kätevät, on viriteltävä erilaisia systeemejä jotta hommat hoituu. Vyyhdit tuppaa silti olemaan aina solmussa.


Tässä esimakua puissa olevista matontekeleistä. Toinen on makuuhuoneeseen, mutta tuota vaaleanpunaista räsymattoa täytyy miettiä mistä paikkansa löytää. Laitan myöhemmin kuvia kun saan ne valmiiksi.



Viidentoista vuoden käytön jälkeen on tyynyliinat aika riekaleina, mutta piti ottaa talteen nuorempana väsäämäni kirjailut. Kaikkea sitä onkin tullut kokeiltua. Enemmänkin tein, mutta olen ehkä heittänyt ne jo pois aiemmin. Jotkut saattavat nähdä noissa tuoleissa jotain tuttua...



Sitten jokunen koirakuva: Hilma on ekassa kuvassa äitini luona käymässä ja heti löytyi kaveri sohvan selkänojalta, jonka vieressä oli hyvä ottaa päiväunia.


Meillä oli yökylässä ihana pieni 10 kk ikäinen cotonpoika Rico. Rico on pitkässä turkissaan aivan eri maata kuin Hilma, mutta muuten on yhtä valloittava persoona ja hellyyden kipeä koiruus.

Kuvat tuskin kaipaavat enempiä selittelyjä.

 




Rico vietti hyvin paljon aikaa peilin edessä, mikä oli jokseenkin huvittavaa. Keikisteli siinä ja käänteli päätään, tarkasteli itseään joka kulmalta.


                      Joskus pitää nousta ylemmäksi että näkee ulos ikkunasta.