Ompelin laukun!

Minä osasin ommella! Ystäväni auttoi minut alkuun, toisin sanoen leikkasi kaavat, kankaat ja ohjeisti miten luen kirjan ohjetta ja kuvia. Ja lopun tein itse, kiitos opettajalle! Kankaan olen ostanut ehkä 15 vuotta sitten, mutta on odotellut parempia aikoja (ompeluintoa) muiden kankaiden kanssa. Vuori on violettia lakanakangasta.

Olisin halunnut päällystetyt napit, mutta se ei ollutkaan ihan simppeli juttu, joten ostin napit Petäjäveden Tekstiilistä, sieltä löytyy kaikille kaikkea.

 Ohje on tästä kirjasta: 

 Yritän nyt opetella ompelemaan, koska onhan se huomattavasti hyödyllisempi taito kuin vaikkapa betonikakkujen leipominen. Ensi viikolla on saatava valmiiksi asuntovaunuun istuintyynyt ja selkänojat, koska torstaina startataan kohti pohjoista. Jospa selviäisin niistä, toinen ystäväni auttoi "aluspussien" ompelussa, nyt sitten "enää" ne oikeat päälliset. Lupasin selvitä niistä ihan itse, kerron sitten miten kävi.

Revittiin kuteita tässä joku päivä helteillä, ystäväni ompeli minulle yhdestä lakanasta kivan retrokassin. Näitähän ei ole koskaan liikaa, eikös olekin hauska?

Voitte uskoa, kuka oli mukana kudehommassa...

Lopuksi vielä pari kuvaa ihanista suomenpystykorvan pennuista, ovat jo luovutusikäisiä. Kävin eilen ihastelemassa näitä veijareita tuolla lähistöllä.

Kapu ja Sessi

Ostin amppelimansikan, nyt odotellaan satoa :)

Ostoksia ja koiria

Eilen olin melko siivosti Kädentaitomessuilla, mieli teki monenlaista mutta mukaan tarttui vain kirja luonnonvärjäyksestä (10 €) ,yksi Festivo-kynttilänjalka antiikkimessujen puolelta ja nuo muotit joista vois joskus tehdä jotain sisustusjuttua. Tuttuja näin paljon ja se olikin erityisen mukavaa päivässä. Niin ja notkuin toki eniten Mosaiikkimiljöön kojun nurkilla, mutta ostin vain pari ihan pientä juttua joita ihan oikeasti tarvitsin ;)

Tänään käytiin ihastelemassa ystävien pientä Corgin pentua, liian ihana!! Ei ole edes sanoja.. :)
Ja onhan tuo meidänkin "pentu" ihana, haistoi tarkasti terveiset jotka kuljetin vaatteissani pennulta. Taas pari lentokuvaa, en kyllästy näihin koskaan, ja tiedän ainakin pari lukijaa jotka ovat samaa mieltä :D

Minulla on vielä huominen vapaata, jos vaikka olohuoneen mosaiikkipöytää saisin jatkettua. Siitä en olekaan vielä kertonut, mutta myöhemmin sitten.. Mukavaa uuden viikon alkua kaikille.

Tämä on muuten taas niitä päiviä kun bloggeri heittelee kuvia minne sattuu.. mutta yritin parhaani...

Pehmoleluja ja kirpparikamaa

Lähdin perjantaina aikaisin koulusta ja kävin kiertämässä kaksi kirpparia pitkästä aikaa. Tässä saldo: Villalankaa, pellavalankaa, kahvipannuja, kuppeja mosaiikkiin, tuunattava lamppu ja lakanoita kuteiksi jne. Oli hyviä löytöjä, lankavyyhti on villaa, vaikutti virolaiselta (?) ja maksoi 2,5 €. Posliinikupit 50 snt ja tuo villahattukin 3 euroa.. Miksi ostin hatun? Ei mitään tietoa, kai se vaan oli niin sympaattinen kun sisälle oli kirjoitettu vanhan herrasmiehen(??) nimi (käsiala oli hutera). Laitoin sen pakastimeen puhdistumaan ja.. silleen. Ei siitä enempää. Ostin vitosella avaamattoman Genial-lautapelin, kokeilen sitä joskus kun saan pelikaverin. Mies harmikseni ei ole niitä innokkaimpia pelaajia kun taas itse olen lapsesta asti tottunut kaikenlaisiin peli-iltoihin.

Kävin myös kirjastossa ja ostin Käsityön museon alepöydästä tuon "Ihanat itsetehdyt laukut"-kirjan. Haluaisin ommella laukkuja mutta en tykkää ommella, eli haluaisin haluta ommella, tai haluaisin että joku muu haluaisi ommella minulle laukkuja ja myös ompelisi eikä vain haluaisi ommella. Huokaus, olen nyt älyttömän väsynyt ja pää ei toimi vaikka on vasta maanantai. Onneksi on vajaa viikko ja perjantain aion ottaa rennosti.

Mainitsin joskus aikoja sitten ystävälleni, että tykkäsin lapsena kovasti Bernard ja Bianca-kirjasta ja viime viikolla hän toi sen minulle, oli etsinyt kaikki kirpparit moneen kertaan ennen kuin löysi sen. Iso ilo tuli kirjan lisäksi siitä tietoisuudesta että joku on nähnyt vaivaa ilahduttaakseen minua!

Koska kesä on tulossa, ajattelin askarrella muutaman mosaiikkiruukun kesäkukille. Kaksi on nyt saumausta vaille valmiina. Haaveena olisi saada muutama myytyäkin, kaverit ja sukulaiset huomio, vink-vink.

Luontokuvana on tällä kertaa nämä tyypit jotka vaan mulkoilivat kun otin niistä kuvaa, tavattiin ne tuolla pohjoisemmassa Keski-Suomessa aurinkoa ottamassa.

Laitan nyt kuitenkin noista Vallilan verhoista kuvan, vaikka olkkari on muuten vähän.. miten sen sanoisi, stailaamatta. Aluksi säikähdin ikkunassa tuota kuosia, mutta olen nyt tottunut. Vie aikaa että oppii poikkeamaan omista tavoista ja mieltymyksistä, mutta se piristää kun välillä joutuu kyseenalaistamaan hankintojaan ja totutella uudenlaisiin juttuihin.

Eilen kun Hilma oli hoidossa ja tungin ennen reissuun lähtöä kaikki pehmolelut koneeseen odottamaan että ehdin ne pestä, säälittelin miehelle ääneen että "sinne ne ressukat jää myttyyn koneeseen, kamalan säälittävät ilmeet niillä jne.." No menin aamupalalle ja hetken päästä tuli (kodinhoitohuoneesta keittiöön) tekstari alla oleva kuva liitteenä. Viestissä luki "En tahdo kylpyyn.." Mies oli järjestänyt lelut pesukoneeseen niin että kaikkien silmät napitti anovan näköisenä ylöspäin. Hyvä etten itkuun räjähtänyt kun toiset oli niin onnettoman näköisenä pesukoneessa.. nauroin kuitenkin vedet silmissä pitkään ja vielä monesti päivälläkin.

Tänä aamuna sitten Hilma uikutti kovaan ääneen kun olin keittiössä ja menin katsomaan mikä on hätänä. Siellä se istui pesukoneen alla ja itki. Miten se tiesi että lelut on siellä huoneessa missä se ei koskaan muuten käy!? Koiran nenä taas osoitti taitonsa. Ja  tiikeri oli pakko luovuttaa sille, pestään tikru sitten myöhemmin.

Tällaisia pieniä ilon aiheita meillä on elämässä, koiraihmiset tai ainakin meidät tuntevat saattoivat eläytyä tähän pehmolelutragediaan. Pitkään yhteiselämään liittyy yhteinen pöhköily ja lapselliset hassut asiat, se että saa toisen nauramaan ihan arkisillekin asioille. Ja ihan varmasti monet koiran tai kissan omistajat saavat ison osan arjen pienistä iloista nimenomaan eläimen kautta, vai mitä?? Jostainhan se ilo on revittävä, arki sujuu silloin mutkattomammin. Tosin olenhan minäkin kuullut joskus että "turha nauraminen on typerää".. kuka minkäkin turhaksi luokittelee. Rajansa tietysti kikattamisellakin, mutta parempi nauraa pöhköille asioille kun aina odottaa sitä "oikeaa" tilannetta kun on sopivaa nauraa. 

Nyt lähden laittamaan pehmot kuivumaan, Hilma onkin kaivellut koppaansa ja selvästi etsinyt niitä.

Tahkolla

Hyvää lokakuuta kaikille. Toivon syysmasennuksen kourissa oleville voimia, tiedän monia ystäviäni jotka ovat aika lujilla nyt.

Tallinnan matka on tehty viikko sitten ja miehen kanssa vietettiin sen jälkeen muutaman päivän loma Tahkolla ja Kuopion suunnassa. Vaikka sadetta luvattiin joka päivälle, ei kastuttu kertaakaan ja saatiin nauttia ruskasta luonnossa. Lepo oli tarpeen ja sitä saatiin niin runsaasti, että tänään onkin jo ollut yhtä hyörimistä kotona. Mieskin lähti ihan hyvillä fiiliksillä taas töihin.

Oltiin ainoat asiakkaat Ukkotahko-ravintolassa. (Nykäsen Matti oli ollut edellisenä iltana esiintymässä, voi miten huono ajoitus meillä!!!) Jättimäinen kangas autourheilua isoilla äänillä ja tunnelmalliset kynttilät.. minä luin facebookista "mitä maailmalla tapahtuu" ihan rauhassa ;)

    Puijon tornissa ylhäällä ja alemmassa kuvassa Tahkorinteen juurella

   Tahkolla on tyypit kesätöissä, takarinne oli täynnä sarvipäitä.

Kotimatkalla poikettiin pikaisesti Ikeassa, tai voiko sieltä koskaan kovin äkkiä selvitä...?! Ostettiin keittiön seinälle hylly ja eurolla makkariin pieni peili, jonka jo tuunasin mosaiikkipaloilla, vastapäisen seinän tapetti näkyy peilissä.
 

Pala kerrallaan valmistuu kotimme. Ei ole vielä mikään huone ihan niin valmis, että voisin ottaa "jälkeen-kuvia". Ensi viikolla saatan jo päästä kuvailemaan. Harmittaa kun meillä on hyvin vähän kuvia huushollista vaikkapa niiltä ajoilta kun tänne muutettiin milleniumin jälkeisenä keväänä. Olisikohan kenelläkään ystävistä? Jos löytyy, niin ilmoitelkaahan. Tuoreemmatkin toki käy.

Tallinnan reissusta sen verran, että koskaan en ole käyttänyt niin vähän rahaa siellä kuin nyt. Edes Karnaluksista en ostanut muuta kuin yhden mosaiikkikirjan. Viime kerralla ostin kudontakirjan. Tuo mosaiikkikirja on huippuhyvä, hintakin vain 14 euroa eikä sitä tietääkseni löydy suomenkielisenä.
Nyt lähden kantamaan kangaspuiden osia sisälle, varmistan näin ettei tekeminen lopu.