Huopalapasetkin voi pilata

Tilasomistuskoulutus on nyt käyty ja toisenlainen arki alkaa. Kaikki on vielä epävarmaa, mutta kummasti kalenteri on täynnä koko maaliskuun. Laitan tänne nyt joitain koneelle roikkumaan jääneitä kuvia. Nyt toivon ehtiväni taas paremmin tänne blogimaailmaan muutenkin.

Tämä oli se viimeisin ylläri huovutettujen lapasten kanssa, joka ei ihan menny putkeen. Tarkoitus oli tehdä lahjaksi tällaiset lapaset avioparille ja lisäksi yhteinen lapanen. No kaikki meni hyvin, kunnes laitoin lapaset koneeseen tarranauhalla varustetun pyyhkeen kanssa. Ehkä olisi pitänyt tajuta mitä tapahtuu. Lapaset oli kiinni tarrassa ja tietenkään ne kohdat eivät huopuneet. Huokaus. No sitten meinasin muokata niitä käsin huovuttamalla, mikä olikin parempi idea kuin se minkä laiskuuttani toteutin: laitoin ne uudestaan koneeseen. Nyt lapaset odottelevat ensi talvea ja jotain teinipariskuntaa, jolle lapaset mahtuvat. Lankana oli sama Dropsin Nepal kuin aiemminkin.

Neulominen meni ihan jees..

.. mutta konepesu ei.

Viimeiseen kouluprojektiin liittyi rempattavan tilan nimikyltti, jonka naputtelin vasaralla vanerille ja vetelin paperinarua, jotka kestävyyden takaamiseksi vielä töpöttelin liima-vesiseoksella. Katselkaapa miten ihanasti tämä 70-lukulainen tekniikka on saanut uusia muotoja, esimerkiksi googlaamalla "yarn and nail art" tai muita vastaavia. Ihania juttuja, joista ehdottomasti haluan kehitellä jotain kotiinkin, joskus.

Tällaiset peltikaapit ostin jo syksyllä kierrätyskeskuksesta ja maalasinkin ne. Tarkoitus oli kertoa täällä paremminkin eteisen remontista, mutta se ei ole vieläkään valmis, odotan seuraavaa inspiraatiota. Siksi kaapeista ei ole parempaa kuvaa nyt valmiina. On inhottavaa jättää joku projekti kesken, mutta nyt ei ole paljosta kiinni. Tarvitsen vain hieman miettimisaikaa esim. verhon ja avainkaapin sekä hyllyjen suhteen.

Kaapit valmiina, toimii!

Maalasin huolellisen hiomisen jälkeen kaapit Helmi-kalustemaalilla, tapetin ostin kauan sitten ja nupit virkkasin styroksipallojen päälle. Väri on luonnonvalossa enemmän sireenin värinen, lilaan taittuva.

Lopuksi fiiliskuvat ja Hilma-mussukan naamataulua, nauttikaahan kevään odottelusta, se on jo niin nurkilla tulossa.

Jyväsjärvellä

 

"Kuka vei turkkini? No heitä mulle ees tota palloa!"

Huopalapasia

10 000 sivun katselua on tullut täyteen, kiva juttu. Kiitos selailijoille :)
Pyydän anteeksi, etten ole seurannut lempiblogejani, tai muitakaan, aikoihin. Olen ollut saamaton ja kiireinen, mutta kahden viikon kuluttua loppuu opiskelut, sitten luen takautuvasti seuraamieni blogien kirjoitukset.

Olen hurahtanut neulottuihin lapasiin, jotka huovutetaan pesukoneessa. Olen kerran tehnyt lapaset Huopasesta, mutta nyt tuon Neulotus-lankakaupan myötä olen ihastunut Dropsin lankoihin.

Tein muutaman mallin Neulotuksen hyllyjä koristamaan (?) Garnstudion ohjeita soveltaen. Sitten mies yllätti sanomalla, että tuollaisia huopalapasia hänkin voisi pitää jos tekisin. No minähän tein. Itselleni tein vielä Novitan Purosta tumput. Eikä tässä vielä kaikki (omaperäistä): Yllärilahja on menossa jonnekin päin Suomea, mutten voi täällä vielä sitä julkaista. Lapasia lisää kuitenkin.

Menossa pesumoon

Huovutetut S ja M- kokoiset, lankana Nepal

Kuivamaan laitetut, muotoilemattomat lasten lapaset, lankana Big Delight

 Hei miksi nämä loput kuvat kiepahtivat väärinpäin, vaikka ne kansiossani on oikein? No olkoon, en saa niitä tässä käännettyä, ellei joku osaa neuvoa.

Neulottuna minun ja miehen lapaset

Minun Purot

Miehen tumput Nepalista

Osallistuin myös Facebookin Ystäväpeitto-projektiin kahdella tilkulla, ehkä teen myöhemmin lisää. Käykääpä kurkkaamassa mitä sinne voisi tehdä, jos kiinnostaa.

Tilkut Nalle-langasta

Leppoisia ja lauhoja talvipäiviä teille lukijoille.

H

Rukki ja muuta vanhaa

Vaihdoin tässä jokunen viikko sitten järjestystä ja kaikki lähti yhdestä kaapista jonka ostin kympillä. Sen tuunaus on vielä vähän kesken joten siitä en laita nyt kuvaa. Sitten kuulin että appiukko kunnostaa minulle vanhaa rukkia niin johan lähti homma käsistä. Keinutuoli on edesmenneen pappani, maalasin sen kesällä valkoiseksi ja kudoin siihen maton. Ruskea tuoli oikealla on mummon peruja, purin, hioin ja kasasin sen uudelleen koulussa mutta petsi on vielä ostamatta.

Tälläinen on keittiön ikkuna ulkoa katsottuna pimeällä kun kattovalo on päällä, aika hieno!

Tyyppi neuloo mun kliivian lehdillä

Möksähtiköhän Hilma-neiti kun mittasin sen massun ympärystä.. ;)

Sen pidemmittä puheitta, hyvää viikonloppua!

Myyjäiset

Tänään olen lepäillyt ja toipunut monen viikon kiireputkesta. Eilen oli koululla Verstasmyyjäiset ja ihan mukavasti oli ihmisiä liikkeellä, tosin iltapäivällä vain satunnaisesti. Laitan teillekin kuvia mitä mulla oli myynnissä ja vink vink, on edelleen suurin osa. Laittakaa viestiä jos joku kiinnostaa heidisaar@gmail.com.

Pellavaisia pikkupyyhkeitä rautalankakoukulla ja paju-poppanaliinoja (toistaiseksi loppu mutta tekeillä lisää)

Heijastavat pöllöt takkiin tai laukkuun, huovutettu ja käsinpainettu

Mosaiikkipannunalusia ja käsin painettuja pussukoita, taustalla sinisiä pipoja

Vaaleanpunainen ja -sininen matto ovat vielä vailla uutta kotia

Jakselkaa hyvin pimeydestä huolimatta. H

Huopaa ja rautaa

Ensiksikin, kiva että sivun katseluja oli edellisen kirjoituksen jälkeen niin paljon, vaikkei varsinainen lukijamäärä suuri olekaan. Pari tuttuakin oli vahingossa eksynyt tänne kun olivat googlettaneet jotain käsitöihin liittyvää.

Sitten näihin puuhiin. Sain valmiiksi laukun jonka huovutin aiemmin koulussa. Kuvissa pari työvaihetta ja valmis laukku. Ompelin vähän helmiä koristeeksi samalla kun kiinnitin pitsiliinaa laukkuun. No reunaa vielä muokkaan kun maltan, jätän pienet viilailut jostain syystä aina ihan viimeiseksi. Laukun värjäsin liukuvärjäystekniikalla valmiina, värinä vain mustaa mutta se taittaa aika paljon siniseen. Väriprosenttien arviointi osui onneksi nappiin.

Koulussa metalliviikolla hitsasin migillä ja puikolla harjoituksia, rautaa yhteen vaan. Kynnys täysin erilaisiin hommiin mitä ennen on tehnyt madaltuu aina uusien kokemusten myötä.
Kuten kerroin viimeksi, meillä oli etu päästä takomaan Manalanpajalle sepän (Markus Ahola) oppiin. Aivan huikean kiva päivä ja tykkäsin ihan mahdottomasti tuosta kokeilusta. Aika oli lyhyt ja meitä oli monta, mutta voi mikä kokemus. Joskus on päästävä harjoittelemaan lisää...

Punottiin koulussa metallilankatöitä ja tein yhden naulakon ja vadin. Sitten aloitin koria, mutta koska se oli ylivoimaisen vaikeaa mulle pitää niin montaa lankaa käsissä yhtä aikaa, hieman aloin sooloilla. Siitä tuli kuin tulikin kori, mutta ei niin korkea kuin piti. Mutkalla olevia reunoja venytin lisää niin eikös ne näytäkin siltä kuin olisin suunnitellut tuon noin? Taidan tehdä jatkossa pienempiä rautalankatöitä, ei ollut kivaa kun puolivalmis kori roikkui päästä kun lanka oli jumissa hiuksissa.

Illat pimenevät äkkiä ja otin eilen käyttöön betoniset ulkotulialuset, kannatti kesällä väsätä niitä. Ei pala tuliterä patio ja tunnelmaa riittää.

Iloista syksyn alkua kaikille.

Villaa ja mosaiikkia

Tämän viikon saldo käsitöissä on viisi huovutettua istuinalustaa (jääneet aiemmin kesken), huovutettu laukku joka odottaa värjäystä ja mielenkiintoisella tekniikalla toteutettu "taulu" tms.

Tulostin silkille (myydään Ullakassa) valokuvan, jonka huovutin villapohjaan kiinni. Aion vielä tuunata kuvaa, mutta laitan tämän nyt tällaisenaan näytille. 

Muutama mosaiikkityökin valmistui tänä viikonloppuna.Sydänruukku on alemmassa kuvassa kuvattu toiselta puolelta. Se on tilaustyö ja menossa lahjaksi, toivottavasti lahjan saaja pitää siitä.

Kivet keräsin Kilpisjärveltä, Saanalla kiivetessämme. Niistä oli pakko tehdä mosaiikkityö muistoksi matkalta, yläreunaan laitoin kaistaleen sinisiä mosaiikkipaloja. Työt ei ole edes vielä kuivuneet kun tämä hätäinen jo niitä kuvailee, vielä sanomalehden päälläkin. Nooh, nämä kuvat on joka tapauksessa omistettu ihanalle Tätsylle. Kiitos mosaiikkiopista!

Eipä mulla muuta, hellettä piisaa. Laitetaan vielä yksi nöpön kuva loppuun. Hilma meinas ettei olla pitkään aikaan hypitty esteitä, haetaanpa keppi valmiiksi että päästään hyppelemään.

 

Tilasomistuskoulutukseen!

Nyt loppuukin joutenolo ja vapaan taiteilijan elämä, sain nimittäin Taito-Aivialta kirjeen "sinut on hyväksytty tilasomistuskoulutukseen.." Kyseessä on täydennys/jatkokoulutusta artesaanitutkintoon. Koulu on kokoaikaista ja kestää tasan vuoden, maaliskuulta helmikuun loppuun. Vielä en osaa muuta kertoa. Alla olevissa kuvissa on ennakkotehtäväni joka piti viedä haastatteluun mukana. Työ piti olla max A4 kokoinen, kolmiulotteinen ja pienoismalli eli mittasuhteet oikeat. Tekniikka oli vapaa. Mukana oli Maila Pylkkösen runo  josta pieni ote kuuluu: "Maa keinuu, karhu kuorsaa kurnahtelee, se on Lumikin metsä." Vihreä erillinen läntti "lumella" on kurkistus karhun pesään, siellä nukkuu kivikarhu.
Se siitä, jatkossa kuulette lisää mitä oikeastaan opiskelen koska en vielä itsekään sitä tiedä.

Pientä näpertelyä.. teen aina kaikkia juttuja jotka sitten yleensä jäävät kaappiin. Pakonomainen askarteluinto kun iskee niin voi tehdä jotain turhaakin. Mustat ruusut on nappikorvikset askartelumassasta.

Maalasin makuuhuoneen seinään oksan. Katselin sisustustarroja mutta isommat ovat niin kalliita että päätin kokeilla itse. Lehdet puuttuvat mutta ehkä jätän tuon noin. Ajatuksena oli maalata hopeisia lehtiä sinne tänne, mutta saas nyt nähdä, tuskinpa enää lisään mitään.. Ken tietää..?

Vinkkinä vanhojen räsymattojen omistajalle, pura kudetta pois vaikka 10 cm matkalta ja tee uudet solmut ja hapsut. Tuohon vanhaan ostettuun mattoon meinasin virkata pitsipäädyt kunhan ehdin ja löydän sopivan langan. Kuvissa siis rispaantuneet hapsut ja purettua kudetta. Tehtävä lukijalle: Löydä kuvista koiran nenä :)

Siinäpä se nenä koko komeudessaan.

Mukavat viikonloput kaikille maalaiskomedian tunnelmissa. Sitä onkin tällä viikolla riittänyt hauskojen yövieraiden kanssa.

Tallinnassa

Bloggeri on taas sillä päällä että se haluaa heitellä mun kuvia ihan minne tykkää. :( Katsotaas onnistuuko tämä.
Terveisiä kuitenkin Tallinnasta. Olin siellä jo neljättä kertaa vuoden sisällä. Jotenkin vaan päädyin sinne niin usein. Päästiin taas korkeuksiin Viru-hotellissa, on ihan hyvät maisemat. Kuvat on veljen ottamat, mun kännykameralla ei ihan samaan yllä.

Ostin ihanaa pientä sälää käsitöihin liittyen ja Finlaysonin tuplaleveän pussilakanan ja tyynyliinat. Oli vaan niin hyvät alet että piti Virosta hakea suomalaista satiinia.
Helsingin Prismasta ostin Tangram-pelin jota saan pienen kokeilun jälkeen pelata ihan keskenäni (muut ei tykänneet). Tämä kertoo jotain myös luonteestani. Joskus osaan jopa olla looginen :D

Noh, sitten niihin hattuihin..Yksi niistä päätyi kahvipannun hatuksi. Pysyy muuten aamukahvit pitkään kuumana villamyssyn alla. Nyt ymmärrän mihin pannumyssyjä on joskus käytetty, nehän toimii.
Kaksi onnistui ihan ok ja kolmaskin on valmistumassa, täytyy vielä hieman vanuttaa sitä lisää, siis kutistaa.
Malli antoi luvan laittaa kuvat tänne, en sitten alkanut sotkemaan kuvia. :)

Olihan tässä joku kaunis talvipäiväkin jossain vaiheessa. Alemman kuvan ottohetkellä auton mittari näytti -26 astetta, hrrrrrr. Nuo oksat oli mielestäni niin kauniita kun niissä oli paksu lumikuorrutus!

Hilma-neiti tyhjensi yhtenä iltana koko kuppinsa sisällön lattialle ja murustelikin osan nappuloista. Avasin uuden ruokasäkin ja olisko se maistunut "tuoreena" vähän erilaiselta kuin vanhan pussin viimeiset nappulat.. no aamulla oli lattia siivottu ja sen jälkeen on taas ruoka maistunut kunnolla.

Hilmasta mattoihin.. tuo matto missä se poseeraa pallon kanssa, on ihan eka matto minkä kudoin koulussa kaksi vuotta sitten. Se oli kaksi vuotta kaapissa kunnes sain sen "uuteen" keittiöön. Sitä ennen sille ei paikkaa löytynyt.

Harmaa-valkoinen matto on tehty tilauksesta ja niitä on kaksi, yli kolmemetrisiä. Kolmas on muuten samanlainen, mutta kokonaan valkoinen 2,5 m pitkä. Ohje on Kauhavan Kangas-Aitan "Juhla-matto". En nyt muista kirjoitinko näistä jo aiemminkin.. ps. Löydätkö matosta virheen?

Tässä sekavassa kuvakollaasissa näkyy vähän tuon puna-oranssin räsymaton suunnitteluprosessia. Piti vähän suunnitella etukäteen kun matto oli tilaustyö, sain kuitenkin vapaat kädet toteutukseen. En ole vielä vienyt sitä uuteen kotiinsa joten saas nähdä mitä siitä ollaan mieltä. Vaaleanpunainen ja sininen etsivät kotia. Pinkki-lila on wc:n matto. Nyt on uusittava koko sisustus maton mukaan, koska nyt huussi on vihreäsävyinen. Mieskin tykkäsi (?) kun sanoin että pitää varmaan hankkia pari uutta käsipyyhettä ja jotain muutakin pientä.. tyypillistä minua.

Aasinsilta käsipyyhkeistä toisiin, pellavaisiin pyyhkeisiin. Kudoin aikas monta metriä pyyhekangasta koulussa, löytyy eri väreissä monenlaista. Mutta: ne on vielä suurin osa ompelematta! Yritin alkuviikosta aloitella, mutta vielä jäi hommaa. Ompelukone odottaa keittiön pöydällä seuraavaa inspiraatiota. Huomatkaa muuten mun 92-vm. Husqvarnassa hieno tarra, sain koneen 12-vuotiaana.

Ja sitten mun toiset kangaspuut. Ne on 70-luvun alussa itse tehty ja tukevilta vaikuttavat. Kyselin edelliseltä omistajalta historiaa, 60-luvulla on näiden valmistaja tehnyt itse useampiakin puita. Myös appiukkoni on tehnyt joskus yhdet, mutten ihan tarkkaan tiedä missä ne sijaitsevat tällä hetkellä. 
Eihän nuo meille sovi, mutta pidän sen aikaa että saan niihin loimen ja kudottua jotain. Varmistan että ovat kunnossa ja sitten mietin mitä niille teen.. voi kun olisi oma lämmin työtila... *huokaus*

Ihan pikkuisen olen tehnyt mosaiikkijuttujakin, tässä pari. Tuohon maljakkoon pitäsi laittaa valot sisälle, siinä näkyy vielä saumaustöhnää joten kuva ei ole paras mahdollinen.

Tänään olen ollut migreenin kourissa ja oikeastaan jo eilenkin. Kun vähän tokenin, tein kahdet nappikorvikset, "nappinapit" ja yhdet tuollaiset massasta tehdyt kokosin korvakoruiksi. Nappeja olisi vielä vaikka millä mitalla, olispa kiva vaikka jatkaa niiden parissa. Paitsi että nyt kiinnostaa ihan liian moni juttu, olis paras olla aloittamatta uusia..

Lopuksi Hilma laittaa terveiset luu suussa. Voikaahan hyvin ja kyllä se kevätkin sieltä kohta tulee. Naapurissakin oli jo lehmät ulkoilemassa ja navetan "tuoksut" tulvivat nenään. :D