Rannekoruja

Kokeilin ensimmäistä kertaa muistivaijeria korujen väsäämisessä. Olen ottanut tavoitteeksi käyttää materiaaleja joita kotoa löytyy, siis kaikissa käsitöissäni, jos suinkin mahdollista. Vaijerit kylläkin ostin, mutta helmiä löytyy kotoa melko paljon.
Nämä on siitä kivoja, ettei tarvitse kuin pujotella helmiä rautalankaan ja päät vaan käännetään pihdeillä lenkiksi. Voihan koukutus, ihanaa puuhaa.

Olen veljen kissaa hoitamassa, vanha rouva on niin ihana ja kiltti. Tänään Liinu ei ole kuin käväissyt parvekkeen ovella, mutta eilen se lekotteli tuntitolkulla aurinkoisella parvekkeella lampaantaljan päällä. Kissat ovat tosiaan melkoisia nautiskelijoita ja laiskimuksia. Hyvää uutta viikkoa, maaliskuun viimeinen käynnistyy..

Huopalapasetkin voi pilata

Tilasomistuskoulutus on nyt käyty ja toisenlainen arki alkaa. Kaikki on vielä epävarmaa, mutta kummasti kalenteri on täynnä koko maaliskuun. Laitan tänne nyt joitain koneelle roikkumaan jääneitä kuvia. Nyt toivon ehtiväni taas paremmin tänne blogimaailmaan muutenkin.

Tämä oli se viimeisin ylläri huovutettujen lapasten kanssa, joka ei ihan menny putkeen. Tarkoitus oli tehdä lahjaksi tällaiset lapaset avioparille ja lisäksi yhteinen lapanen. No kaikki meni hyvin, kunnes laitoin lapaset koneeseen tarranauhalla varustetun pyyhkeen kanssa. Ehkä olisi pitänyt tajuta mitä tapahtuu. Lapaset oli kiinni tarrassa ja tietenkään ne kohdat eivät huopuneet. Huokaus. No sitten meinasin muokata niitä käsin huovuttamalla, mikä olikin parempi idea kuin se minkä laiskuuttani toteutin: laitoin ne uudestaan koneeseen. Nyt lapaset odottelevat ensi talvea ja jotain teinipariskuntaa, jolle lapaset mahtuvat. Lankana oli sama Dropsin Nepal kuin aiemminkin.

Neulominen meni ihan jees..

.. mutta konepesu ei.

Viimeiseen kouluprojektiin liittyi rempattavan tilan nimikyltti, jonka naputtelin vasaralla vanerille ja vetelin paperinarua, jotka kestävyyden takaamiseksi vielä töpöttelin liima-vesiseoksella. Katselkaapa miten ihanasti tämä 70-lukulainen tekniikka on saanut uusia muotoja, esimerkiksi googlaamalla "yarn and nail art" tai muita vastaavia. Ihania juttuja, joista ehdottomasti haluan kehitellä jotain kotiinkin, joskus.

Tällaiset peltikaapit ostin jo syksyllä kierrätyskeskuksesta ja maalasinkin ne. Tarkoitus oli kertoa täällä paremminkin eteisen remontista, mutta se ei ole vieläkään valmis, odotan seuraavaa inspiraatiota. Siksi kaapeista ei ole parempaa kuvaa nyt valmiina. On inhottavaa jättää joku projekti kesken, mutta nyt ei ole paljosta kiinni. Tarvitsen vain hieman miettimisaikaa esim. verhon ja avainkaapin sekä hyllyjen suhteen.

Kaapit valmiina, toimii!

Maalasin huolellisen hiomisen jälkeen kaapit Helmi-kalustemaalilla, tapetin ostin kauan sitten ja nupit virkkasin styroksipallojen päälle. Väri on luonnonvalossa enemmän sireenin värinen, lilaan taittuva.

Lopuksi fiiliskuvat ja Hilma-mussukan naamataulua, nauttikaahan kevään odottelusta, se on jo niin nurkilla tulossa.

Jyväsjärvellä

 

"Kuka vei turkkini? No heitä mulle ees tota palloa!"

Huopalapasia

10 000 sivun katselua on tullut täyteen, kiva juttu. Kiitos selailijoille :)
Pyydän anteeksi, etten ole seurannut lempiblogejani, tai muitakaan, aikoihin. Olen ollut saamaton ja kiireinen, mutta kahden viikon kuluttua loppuu opiskelut, sitten luen takautuvasti seuraamieni blogien kirjoitukset.

Olen hurahtanut neulottuihin lapasiin, jotka huovutetaan pesukoneessa. Olen kerran tehnyt lapaset Huopasesta, mutta nyt tuon Neulotus-lankakaupan myötä olen ihastunut Dropsin lankoihin.

Tein muutaman mallin Neulotuksen hyllyjä koristamaan (?) Garnstudion ohjeita soveltaen. Sitten mies yllätti sanomalla, että tuollaisia huopalapasia hänkin voisi pitää jos tekisin. No minähän tein. Itselleni tein vielä Novitan Purosta tumput. Eikä tässä vielä kaikki (omaperäistä): Yllärilahja on menossa jonnekin päin Suomea, mutten voi täällä vielä sitä julkaista. Lapasia lisää kuitenkin.

Menossa pesumoon

Huovutetut S ja M- kokoiset, lankana Nepal

Kuivamaan laitetut, muotoilemattomat lasten lapaset, lankana Big Delight

 Hei miksi nämä loput kuvat kiepahtivat väärinpäin, vaikka ne kansiossani on oikein? No olkoon, en saa niitä tässä käännettyä, ellei joku osaa neuvoa.

Neulottuna minun ja miehen lapaset

Minun Purot

Miehen tumput Nepalista

Osallistuin myös Facebookin Ystäväpeitto-projektiin kahdella tilkulla, ehkä teen myöhemmin lisää. Käykääpä kurkkaamassa mitä sinne voisi tehdä, jos kiinnostaa.

Tilkut Nalle-langasta

Leppoisia ja lauhoja talvipäiviä teille lukijoille.

H

Virkattu matto on vihdoin valmis!

Asteri-matto leveästä ontelokuteesta eteni ihan hirveän hitaasti, mutta nyt se on valmis. Tosin ohjeen mukaan siihen olisi tullut vielä paljon kerroksia, mutta päätin että nyt riittää. Halkaisija on 104 cm.
Aloitin taannoin koulussa virkkaamaan yhteen projektiin Juhannusruusu-mattoa ohuehkosta trikookuteesta, mikä ero olikaan virkata sitä! Ei sattunut niskaan, valmista tuli vauhdilla ja ohjekin on helppo. Joten ajattelin, etten tuhlaa enää aikaani omaan mattooni, seuraavan teen trikoosta, jos vielä innostun joskus.

Aamu-uninen Hilma änkesi heti kuvaan kun otin kameran esille, tietenkin. Näkyyhän tässä silti jotain matostakin...?

Koulussa aloittamani matto, muut jatkavat tätä nyt.

Kauniita pakkaspäiviä kaikille, toivotaan minä ja Hilma.

Kakkuja

Laitetaanpas kerrankin leivonta-aiheinen päivitys. Kiusaan teitä kuvilla, herkkulakot kaikilla päällä kuitenkin.. Ohjeet on omasta päästä ja kirjoitin ylös sitä mukaa kun heittelin aineita kulhoon. Eli tarvittaessa löytyy.

Mansikkainen kakku

Tiramisu-kakku

Suklaa-mangokakku

Kaikissa on keksipohja, järjestyksessä digestive, domino ja suklaa-kaurakeksi. Domino oli omasta mielestäni ällöä, mutta muut toimii. Suklainen, suklaisempi ja suklaisin (mango)kakku sai täytteekseen mm. taloussuklaata ja Marabou-tuorejuustoa jonka sattumalta löysin kaupan hyllyltä. Sokeria ei kakku enää kaivannut lisäksi, siksi se nimettiin "no added sugar-terveyskakuksi". Eipä mulla muuta tänään.

H

Servettitekniikkaa ja värjäystä

Ikean lasi oli hajonnut reunasta ja Lidlin jälkiruokakuppi jäi tyhjän pantiksi, kokeilin servettitekniikkaa Kiva-lakalla lasien päälle ja yhteen lasipurkkiin. Ihan jees, mutta ei mulla oikein ole enempää sanottavaa noista.

Aiemmin kudoin vaaleanpunasävyisen huivin kangaspuissa Alpaca-langoista, mutta en osannut sitä käyttää värien vuoksi.. Eilen värjäsin koululla huivin violetiksi, nyt tykkään siitä enemmän ja käytänkin sitä varmasti.

Alkuperäinen väritys

Värjätty huivi

Sitten muutamia kukka- ja luontokuvia, niin ja tietty Hilman look tähän aikaan vuodesta.

Äitin amaryllis

Jääkukkia

Laminointia ja punontaa

Edellisestä jutusta on jo yli kuukausi aikaa. Tämä ei johdu siitä, ettenkö olisi askarrellut mitään, vaan en ole malttanut istua koneella kirjoittamassa. Laitan parista koulussa opitusta tekniikasta kuvia, eli vuorossa oli laminointi sekä punonta luonnonmateriaaleilla.

Laminoin kolme hyllyä, mutta niistä myöhemmin kuvaa, sitten kun saadaan uusittu eteinen ihan valmiiksi. Kahteen jakkaraan kokeilin retrokankailla uudistaa mustan, tylsän pinnan.
Kaikessa lyhykäisyydessään homma menee näin: hiontaa, paksu liimakerros pintaan, kangas paikalleen ja annetaan kuivua. Sitten liima-vesiseos ja annetaan kuivua. Toinen liima-vesiseos ja taas kuivatetaan. Seuraavaksi laitoin Helo-kalustelakkaa ja annoin kuivua. Sitten hyvin kevyt hionta, toinen kerros lakkaa, hionta ja vielä kolmas lakkakerros. Reunat leikkasin jonkun liimakerroksen (en muista enää) jälkeen terävällä mattopuukolla ja käänsin reunan alle liiman avulla.

Taisi olla sekava sepustus, mutta jos kiinnostaa enemmän niin saa kysyä lisää.

Valmiit jakkarat, olis ehkä kivemmat valkoisilla jaloilla...

Ikean pienen peilinkin laminoin itse painetulla kankaalla, kuvassa vielä söhryjä peilissä

Toinen juttu olikin sitten punonta. Plaah, tästä en ehkä jaksa selittää kovin paljoa, mutta raskasta oli punoa pajua villistä luonnonpajusta. Meinasin tehdä korin, mutta teinkin korin pohjan. Hyödyllinen kapistus kotiin, vai mitä? Lupasin opettajalle jalostaa sitä joskus jollakin konstin.. Mutten sanonut milloin.

Kuvissa näkyy vähän työvaiheita ja valmis pohja, sen halkaisija on.. aika pieni. Loppui kärsivällisyys, kaikki kunnia pajun punojille, jotka tekevät aitoja ja koreja ja vaikka mitä. Mutta, kokeilen vielä viljellystä pajusta joskus tuota hommaa, on kuulema paljon helpompaa.

Rottingista taivuttelin hauskan mattopiiskatyylisen vadin, ilman vartta tietenkin. Tämä oli aivan ihana juttu, älypeli suorastaan. Haluaisin tehdä noita lisää, mutta aika tyyris on rottinki materiaalina, ainakin koululla oli. Rottinkia voi värjätäkin, mutten ole saanut aikaiseksi upottaa sitä väriliemeen. Haluaisin siitä ehkä harmaan, yllätys yllätys.

Eikös olekin vinkeä?

Pajukranssi

Pieni rottinkivene, pituus noin 10 cm, älkää katsoko toista reunaa, alkoi vähän rottingit katkeilla.. ;)

Lopuksi pari kuvaa kun Hilmallakin on ollut kivaa. Kaverina oli toinen coton, Rico-poika.

Lentävä koira

Yritän palata tänne pian uudelleen, on niin paljon taas kuvia koneella. Mukavaa alkanutta vuotta kaikille.